Latvian puolustusministeri: Huoltovarmuus voi ratkaista kriisit

Julkaissut Platon

seuraajia: 0

Toimitusvarmuuden merkitys on välttämätön edellytys 21-luvun turvallisuuskriisien voittamiseksi. Toimitusvarmuus perustuu kolmeen pääpilariin: ensinnäkin, saatavuus kansallista teollisuuskapasiteettia; toiseksi teollinen rajat ylittävä yhteistyö erityisesti nykyaikaisten talouksien keskinäisen riippuvuuden vuoksi; ja kolmanneksi yhteiskunnallinen valmius hyväksyä sotateollisuus välttämättömänä osana kattavassa puolustusjärjestelmässä, jota tarvitaan 21-luvun hybridi- tai perinteisen sodankäynnin haasteiden voittamiseksi.

Toimitusvarmuuteen liittyvät haasteet nousivat aikana asiantuntija- ja yleisöhuomioon COVID-19 -pandemia, ja ne vaikuttavat edelleen useimpiin maihin johtuen Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tämä Euroopan mantereella käyty sota vahvisti jälleen sen, että kaikki kolme toimitusvarmuuden pilaria ovat ratkaisevia kriisien ratkaisemisessa monilla politiikan aloilla – olipa kyseessä sitten terveydenhuolto tai sisäinen ja ulkoinen globaali turvallisuus.

Ulkoisen turvallisuuden osalta näen riippuvuuden näistä pilareista seuraavasti. Ensinnäkin on käytettävissä oleva teollinen kapasiteetti ja sen tuotosten keskeytymätön saatavuus, mukaan lukien raaka-aineiden varastointi. Ukrainan sota korosti, että länsimaiset demokratiat eivät ole valmiita täysimittaiseen tavanomaiseen sotaan; sillä ei ole oikeastaan väliä, onko sotateatteri Manner-Euroopassa vai jossain muussa osassa maailmaa.

Tavoitteena asianmukainen sijoitetun pääoman tuotto ja "just in time" -toimitukset ovat erinomaisia tehokkuuden mittaustyökaluja missä tahansa taloudessa. Mutta käy ilmi, että niiden ei pitäisi olla 100-prosenttisesti siirrettävissä puolustusteollisuudelle; tällä hetkellä teollisuuden ylösajossa on raaka-aine- ja komponenttipullonkauloita sekä työkalu- ja henkilöstöhaasteita, jotka vaikeuttavat siirtymistä rauhanajasta sodanaikaiseen tuotantoon.

Kansalliset hallitukset ja monikansalliset organisaatiot työskentelevät nyt voimakkaasti teollisen perustan kartoittamiseksi ja yrittävät lähettää oikeanlaista kysyntäsignaalia puolustusteollisuudelle. Toimitustakuun takaamiseksi on oltava pitkäaikaisia sitoumuksia.

Toinen on teollinen rajat ylittävä yhteistyö. Transatlanttisen puolustusteollisuuden on oltava yhtenäinen, sillä jäsenet ovat historiallisesti sidoksissa toisiinsa ja jakavat yhteiset arvot. Rauhanaikana kilpailevien teollisuuden jäsenten on ryhdyttävä kumppaneiksi sodan aikana, kun Nato ja Euroopan unioni ovat siirtymässä yhteentoimivuudesta vaihtokelpoisuuteen, johon kuuluu myös teknologian siirto.

Latvia tekee niin jo molempien järjestöjen jäsenenä. Toimialamme tuottaa miehittämättömiä ilma-ajoneuvoja, miehittämättömiä maa-ajoneuvoja ja pienten aseiden ampumatarvikkeita sekä testaa uusimpia 5G-teknologioita Naton ja EU:n standardien mukaisesti varmistaakseen, että pyrimme kaikki samaan laatuun ja määrään. Jakaminen on välittämistä, ja globalisoituneessa maailmassa, joka on nyt siirtymässä kohti arvopohjaista alueellistamista, yhteiset joukkovelkakirjat ja toimitusketjut ovat tärkeitä.

Hyvä esimerkki tällaisesta alueellisesta lähestymistavasta on Suomen, Ruotsin (molemmat vihdoin Natoon) ja Saksan yhteinen yhteinen panssaroitu ajoneuvojärjestelmä -ohjelma, jossa käytetään ja tullaan käyttämään yhteistä kuusipyörävetoa.

Nämä kaksi pilaria muodostavat asevoimien keskeisen mobilisointikyvyn – kehittyneen, arvopohjaisen alueellisen teollisuuden, joka pystyy siirtymään sodanaikaiseen tuotantoon ja tarjoamaan keskenään vaihdettavia valmiuksia, jotka ovat valmiita mobilisoitavaksi ja yhteiskäyttöön kriisien ratkaisemiseksi.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, kolmesta pilarista tulee kokonaisvaltaisen puolustuksen ymmärtäminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla – ja tietoisuus ajankohtaisista turvallisuushaasteista. Yksi tehtävistäni hallituksessa on kokonaisvaltaisen maanpuolustuksen varapääministeri. Työtehtäviini kuului kokonaisvaltaisen maanpuolustuksen kehittäminen ja toteuttaminen Latviassa viimeisen neljän myrskyisen vuoden aikana. COVID-19:n avulla teimme läksymme ja opimme, että myös demokratioissa kriisiaikoina on oltava joku vastuussa.

Nyt opimme paljon Ukrainalta, mukaan lukien kuinka he käyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa puolustaessaan maataan hyökkääjältä.

Nämä COVID-19:n aikana ja ukrainalaisilta kumppaneiltamme saadut haasteet ja opetukset osoittavat meille kriisinhallintakyvyn merkityksen (mukaan lukien raaka-aine- ja resurssivarastojen vaatimus) sekä hallitusten tarpeen olla keskeinen sidosryhmä puolustuksessa. ala.

Lisätäkseni kenraali Omar Bradleyn lainaukseen, että "amatöörit puhuvat strategiasta, ammattilaiset logistiikasta” – myös ajoituksella on väliä. Meillä on voimakkaita organisaatioita – NATO ja EU – jotka pystyvät käsittelemään näitä kysymyksiä jäykästi. Menestykseen tarvitaan vain poliittista tahtoa ja poliittista rohkeutta.

Artis Pabriks on Latvian puolustusministeri.