Viimeinen taksiarvostelu – mittarin jättäminen käyntiin

Aikaleima: 22. kesäkuuta 2022 10
Lähdesolmu: 1519562

Last Taxin ytimessä on kiehtova idea, mutta viime kädessä mittari kannattaa pitää käynnissä. Tässä on The Last Taxi -arvostelumme.

Papers, Pleasen julkaisun jälkeen vuonna 2013 toi synkän satiirisen simulaatiopelin konseptin kaikkien tietoisuuteen, konseptia kokeilevien pelien määrä on kasvanut tasaisesti. Kehittäjä ZenFri on viimeisin, joka yrittää VR-pyöräyttää ideaa The Last Taxilla. 

Pelaaja ottaa ainoan taksinkuljettajan roolin pimeässä, dystooppisessa megakaupungissa, jossa laajalle levinnyt robottiautomaatio on jättänyt jäljellä olevat ihmiset ryöstelemään saadakseen toimeentulonsa. Pelaajahahmo ostaa muunnetun lentävän taksin hieman varjoiselta Buckilta, joka toimii myös opetusohjelman tarjoajana ja kertoo pelaajalle ohjaamon eri toiminnoista, joista olet nyt vastuussa. Buck toimii myös ensimmäisenä hintana tarjoten ensimmäisen mahdollisuuden päästä käsiksi mekaniikkaan ja oppia asiakkaan tyytyväisyyden perusteet. 

Valitettavasti pettymykset alkavat heti. Ohjaamo ajaa itse kullekin hinnalle ennalta määrättyä reittiä. Soittimen tarvitsee vain käyttää toimintoja, kuten tuulilasinpyyhkimiä ja äänitorvea, ja mikä tärkeintä, vastata oikein asiakkaasi keskusteluun. Parhaat vastaukset nostavat tähtiluokitusta ja ansaitset siten enemmän rahaa. Voit myös tallentaa minkä tahansa keskustelun, joka näyttää sisältävän todisteita laittomasta toiminnasta, ja lähettää ne poliisille mukavaa rahallista palkkiota varten. 

On selvää, että tämä ei ole Hullu Taksi, eikä sen ole tarkoituskaan olla. Mutta on outoa, että sinut istutetaan ajoneuvon kuljettajan istuimelle, eikä hänellä ole edes jonkinlaista hallintaa sen suunnasta. Jopa hienovaraisten muutosten mittaaminen ajotottumuksissa kokonaisarvioihisi vaikuttamiseksi olisi antanut The Last Taxin pelaamiseen hieman enemmän sisältöä.

Yksi vajaakäyttöinen mekaanikko on eri ohjaamolaitteiden virtajärjestelmät ja pelit, joita voit hankkia pelatessasi. Ne saavat virtansa verestäsi käyttämällä injektiopulloa, joka työnnetään kätesi takaosaan. Ylimääräiset injektiopullot maksavat rahaa ja luulisi, että tämän ainutlaatuisen voimajärjestelmän liiallisella käytöllä olisi konkreettinen vaikutus hyvinvointiisi; ehkä visuaalinen tehoste, joka näyttää pelaajan hahmon huimaavan verenhukasta. Mutta ei – ylimääräisten injektiopullojen pakottaminen on ainoa haittapuoli. 

Maailma itsessään näyttää mielenkiintoiselta; erittäin kerrostunut kyberpunk-yhteiskunta, jossa on jyrkkä jako omaisten ja ei-vajeiden välillä. Saatavilla on runsaasti oppimateriaalia, ei vain taksikeskusteluissa, vaan myös erilaisissa digitaalisissa sanomalehtiartikkeleissa, joita voit lukea, kun sinulla on aikaa. On vain sääli, että tätä ei ole tutkittu syvällisemmin tai integroitu kunnolla peliin. On olemassa useita moraalisia pulmia, mutta ainoat seuraukset näyttävät liittyvän pankkisaldoosi, joka saa sinut tuntemaan olosi oudosti etäisyydeltä ja vaikutukselta jopa joidenkin sydäntä särkevien tarinoiden takia, jotka siirtyvät taksisi takapenkille.

Viimeinen taksiarvostelu 2

Tekstityksiä ei ole, joten ainoa tapa tietää, mitä asiakkaasi sanovat, on kuunnella tarkkaan, mikä aiheuttaa joitain saavutettavuusongelmia. Ohjaamon "konsolia" voidaan säätää pelissä, mutta vaikka tuntuu loogiselta, että taksiajo-simulaattoria pelataan istuen, itse asiassa istuminen vaikeuttaa ohjaamon monitorien näkemistä oikein riippumatta siitä, kuinka konsolia säädät. 

Tämä korostaa erästä erityistä huolta The Last Taxista – miksi sen piti olla VR:ssä? Peli ei näytä hyötyvän VR-asetuksien ylimääräisestä upottamisesta. Vuorovaikutus ohjaamon laitteiden kanssa on usein hankalaa, ja ympäristöä voi nähdä vain taksiikkunoiden kapean aukon kautta. On vaikea määrittää, mitä VR-näkökohta tarjoaa, mitä vastaava "litteä" peli ei tarjoa. 

Viimeisellä taksilla on ainakin pätevästi koottu maailma. Taidetyyli ja animaatio ovat tyyliteltyjä ja kohtuullisen miellyttäviä katseltaviksi huolimatta satunnaisista huulten synkronointiongelmista. Reunusten anti-aliasointia on kuitenkin säädettävä, koska tapa, jolla kaikki sumelee reunoilla, on erittäin häiritsevää. Yleinen estetiikka näyttää menevän 70- ja 80-luvun takautuvaan kyberpunkiin, kuten tutoriaalihahmosta ja hänen hirvittävästä neuloksesta toppistaan ​​tai tummista megakaupunkiympäristöistä, jotka ovat saasteen kastelemia, vain satunnaisesti valaisemassa neonin välähdyksiä. 

Musiikki on oudon sopimatonta. Ääniraita poikkeaa melankolisiin pianokappaleisiin, jotka sopivat joihinkin asiakkaiden kertomiin surullisiin tarinoihin, mutta eivät muuten sovi ollenkaan yleiseen maailmantunnelmaan. Kehittäjien olisi ollut parempi ottaa lehti Bladerunnerin kirjasta ja valita Vangelisin inspiroima elektroninen/syntikka-ääniraita. 

Äänisuunnittelu on muuten hieno, ohjaamon erilaiset toiminnot tuottavat kohtuullisen tyytyväisiä napsautuksia, piippauksia ja muita ääniä. Ääninäyttelijä on erittäin hyvä, mikä on aivan yhtä hyvä, koska nämä keskustelut tarjoavat suurimman osan pelaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Robottipion kaltaisissa hahmoissa on elektroninen modulaatio, joka saa ne kuulostamaan sopivan keinotekoisilta säilyttäen silti huomattavan persoonallisuuden. 

Yksi ongelma The Last Taxissa liittyy sen lastausaikoihin ja vakauteen. Lataus voi kestää yli viisi minuuttia, ja joskus se kaatuu käynnistyksen yhteydessä. Itse pelissä on muita vakausongelmia, mikä tekee kokemuksesta turhauttavan ja puhuvat lisäoptimoinnin tarpeesta.

Viimeinen taksiarvostelu – lopulliset vaikutelmat

The Last Taxin keskeinen lähtökohta on mielenkiintoinen ja vankka, ja sen ympärille luodussa maailmassa on jonkin verran potentiaalia, mutta siitä puuttuu Papers, Pleasen korkeat panokset ja epätoivo, puhumattakaan minkäänlaisen ajomekaniikkapotentiaalista. Sen sijaan pelaaja käyttää asiantuntevasti valmistettua Uber-kuljettajasimulaattoria yrittäen jongleerata pankkisaldoasi ja sanoa oikeat rauhoittavat sanat asiakkaallesi saadakseen heiltä korkean arvosanan. Tulos on epämiellyttävän lähellä todellista elämää niille, jotka ovat koskaan työskennelleet missä tahansa asiakaspalvelutehtävissä. 

Viimeisellä taksilla oli potentiaalia luoda mielenkiintoinen, vuorovaikutteinen universumi, mutta se ei lopulta pysty kunnolla hyödyntämään lähtökohtaansa. Pelistä puuttuu syvyyttä, ja sen puolimieliset poliittiset satiiriyritykset putoavat kokemuksessa, jolla ei ole merkittävää vaikutusta.

UploadVR muutti äskettäin arvostelusääntöjään, ja tämä on yksi uusista nimeämättömistä arvosteluluokistamme. Voit lukea lisää meistä tarkista ohjeet täältä. 

Mitä pidit Viimeinen taksi -arvosteluistamme? Kerro meille alla olevissa kommenteissa!

Aikaleima:

Lisää aiheesta UploadVR