Etsimme syitä Delhin korkeimman oikeuden FRAND-päätökseen Ericsson-Lava SEP -tapauksessa - Osa I

Tämä viesti on kirjoittanut yhdessä Swaraj Paul Barooahin kanssa.

Delhin korkeimman oikeuden sanelettua päätöksensä Ericssonin ja Lavan välisessä pitkään jatkuneessa SEP-kiistassa 28. maaliskuuta 2024 tuomioistuin julkaisi lopulta tuomio 3. huhtikuuta 2024. Tuomari Amit Bansalin kirjoittama mammuttituomio on 476-sivuinen (!) ja käsittelee lukuisia kysymyksiä, kuten kahdeksan patentin pätevyyden määrittämistä (yhden kumoaminen) ja loukkausanalyysiä SEP-tapauksissa. Valitettavasti lukuisista sivuista huolimatta se ei vieläkään pysty esittämään perusteluja joistakin keskeisistä asioista tässä ennakkotapauksessa. Tämä kaksiosainen postaus keskittyy tämän havainnon ehkä tärkeimpään näkökohtaan, eli tarjottujen hintojen FRAND-tasoon ja vahingonkorvausten laskemiseen SEP-tapauksissa. Osa I käsittelee ensin mainittua ja osa II jälkimmäistä. Lähetämme pian myös Malobikan viestiä asiantuntijatodistuksista ja luottamuksellisuuskerhoista Lavan päätöksen taustalla sulkea "ulkopuolinen taloustieteen asiantuntija" todistajansa Luottamuksellisuusklubista tässä tapauksessa. 

Asiattomille, Standard Essential Patents (SEP) eli standardoidun teknologian toteuttamisen välttämättömien patenttien tapauksessa, lisensointi määräytyy ns. FRAND-ehdoilla (Fair, Reasonable, and Non-discriminatory terms). Nämä termit, kuten tuomioistuin on selittänyt - "sen tulee olla oikeudenmukainen molempien osapuolten kohtelussa, kohtuullinen taloudellisissa vaatimuksissaan ja syrjimätön soveltaessaan eri lisenssinsaajia” ja lähtee SEP:n omistajan standardointiorganisaatiolle (SSO:lle) antamista lausunnoista kyseisen standardin kehittämisen yhteydessä. 

Esillä olevassa tapauksessa Ericsson väitti, että Lava käytti luvattomasti heidän kahdeksaa patenttiaan 8G- ja 2G-tekniikoissa ja yritti siten neuvotella heidän kanssaan lisenssistä. Käytyään neuvotteluja Ericssonin kanssa muutaman vuoden ajan Lava nosti Noidan käräjäoikeuteen kanteen, jossa väitettiin, että Ericsson ei antanut patentteja saataville FRAND-pohjalta. Tämän vuoksi Ericsson nosti tämän kanteen Delhin High Courtissa, koska se väitti Lavan syyllistyneen rikkomuksiin ja vaati toteamista, että tarjotut hinnat ovat luonteeltaan FRAND. Kiinnostuneet lukijat voivat viitata aikaisempiin viesteihimme tätä ja tätä asiaankuuluvaa taustaa varten. 

Ovatko Ericssonin Lavalle tarjoamat hinnat syrjimättömiä ja verrattavissa Ericssonin muille osapuolille tarjoamiin hintoihin?  

Delhin korkein oikeus nojautui Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökseen selvittääkseen, olivatko Ericssonin Lavalle tarjoamat hinnat FRAND-ehdoilla vai eivät. Huawei v. ZTE, Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimman oikeuden päätös Unwired Planet International Ltd. vastaan ​​Huawei Technologiesja Delhi High Court's Division Bench -määräys Ericsson v. Intex. Tuomioistuin totesi, että Ericsson oli tehnyt Lavalle useita tarjouksia neuvottelujen alkamisesta vuonna 2011. Tuomioistuin vertasi näitä hintoja muille intialaisille yrityksille tarjottuihin hintoihin sekä maailmanlaajuiseen patenttilisenssisopimukseen, jonka Ericsson teki luottamuksellisen osapuolen kanssa, ja katsoi, että Lavalle tarjotut hinnat olivat FRAND-alueen sisällä. 

On aiheellista huomata, että toteuttajan halukkuus neuvotella vilpittömässä mielessä on ratkaisevan tärkeää määritettäessä helpotusta, johon SEP:n omistaja on oikeutettu. Tämä näkyy EU:n tuomioistuinten erilaisissa päätöksissä (Huawei v. ZTE), Kiina (Huawei v. IDC). Ei ole yllättävää, että myös Delhin korkein oikeus oli samanlaisella kannalla vilpittömässä mielessä. Tuomioistuin katsoi, että Lava oli haluton lisenssinsaaja, joka ei neuvotellut hyvässä uskossa. 

Tuomioistuin käsitteli tässä asiassa asiaankuuluvaa osapuolten välistä kirjeenvaihtoa, jossa Ericsson vahvisti omistusoikeutensa kannepatenteihin ja ilmaisi halukkuutensa myöntää lisenssi Lavalle. Tuomioistuin nojautui myös osapuolten asiantuntijoiden ristiinkuulusteluihin osapuolten välisestä kirjeenvaihdosta. Edellä esitetyn perusteella tuomioistuin pystyi toteamaan, että Lava viivytteli alkuperäisten viestintäkierrosten jälkeen allekirjoittaessaan salassapitosopimuksen Ericssonin kanssa. Myöhemmin Ericsson jakoi kahdenvälisen patenttisopimuksensa ehdot. Vastauksena Lava pyysi tietoa kaikista ehdotetun lisenssin kattamista patenteista, SEP:ien täydelliset spesifikaatiot ja Ericssonin muiden yritysten kanssa tekemistä FRAND-sopimuksista. Edellä mainitun perusteella Ericsson epäröi jakaa tietoja sopimuksestaan ​​muille osapuolille näiden kanssa tehtyjen salassapitosopimusten vuoksi, mutta Lava jatkoi sen pyytämistä. Neuvottelut jatkuivat vielä jonkin aikaa, minkä jälkeen osapuolet sopivat tapaamisesta teknisistä asioista ja juuri ennen ehdotettua tapaamista Lava ilmoitti Ericssonille Noida-tapauksesta. 

Ottaen huomioon edellä mainitut ja sitä seuranneen Ericssonin asiantuntijan ja muiden todistajien ristikuulustelut osapuolten välillä neuvotteluvaiheessa jakamasta kirjeenvaihdosta, tuomioistuin katsoi, että Lava ei aloittanut neuvotteluja hyvässä uskossa. Tuomiossa ei mainita Lavan asiantuntijalausuntoja, vaan siihen viitataan vain ohimennen elokuun 2014 kokouksen ja Ericssonin maaliskuussa 2015 tekemän tarjouksen osalta. Oikeus katsoi, että Lava viivytti tarkoituksella neuvottelujen aloittamista epäröimällä allekirjoittaa NDA:n. Ericssonin kanssa ja että vaatimalla pääsyä Ericssonin kolmannen osapuolen lisenssisopimuksiin Lava jätti "räikeästi" huomiotta näihin sopimuksiin liitetyn luottamuksellisuuden. Lisäksi tuomioistuin totesi, että Lava ei tehnyt mitään vastatarjousta ehdotetuista rojaltimaksuista. Näin ollen tuomioistuin katsoi, että Lava oli "tahaton lisenssinsaaja". 

Muutamia kiireellisiä kysymyksiä tästä tuomioistuimen päätöksestä

On aiheellista huomata, että kun tuomioistuin päätti osapuolten välisen kirjeenvaihdon perusteella, että Lava oli haluton lisenssinsaaja, lähes jokainen sähköposti on poistettu määräyksestä. Tämä muokkaus estää arvioimasta tai ymmärtämästä täydellisesti, millä perusteella tämä päätös tehtiin. On todennäköistä, että muokkaukset tehtiin luottamuksellisuussyistä, mutta kun otetaan huomioon intialainen oikeuskäytäntö näissä kysymyksissä, määräys olisi voinut toimia paremmin selittämällä yksityiskohtaisesti, mitä niissä sähköpostiviesteissä oli, jotka johtivat niihin, ja entä jos omistusosuuden määrittämiseen käytettiin mittareita. 

Toiseksi, tässä paholaisen asianajajan roolissa – kuinka määritellään "syrjimättömyys" (fraND:stä) ilman käsitystä siitä, mitä hintoja muille tarjotaan? Olisi normaalisti järkevää pyytää samanlaisia ​​kolmannen osapuolen sopimuksia neuvottelujen aikana sen määrittämiseksi, ovatko tarjotut hinnat todella FRAND vai eivät? Tarkasteltaessa tapahtumien kulkua tässä - Ericsson tarjosi ehdot Lavalle, sitten he ehdottivat, että Lava hyväksyisi "väliaikainen" päätös toisessa SEP-oikeudenkäynnissä Micromaxin kanssa ja tarjoutui sitten split rate -järjestelyyn. Mutta kaikissa näissä ehdotuksissa se ei selittänyt, kuinka sen hinnat olivat luonteeltaan FRAND-luonnollisia. Toisin sanoen kuinka se oli reilua molempia osapuolia kohtaan, kohtuullinen taloudellisissa vaatimuksissaan ja syrjimätön soveltaessaan eri lisenssinsaajia. Vaikka tuomioistuin piti myöhemmin näiden vertailukelpoisten sopimusten hintoja FRAND-muodossa, Ericssonin oli näin tehdessään kirjattava nämä sopimukset muistiin. 

Jos yhteisöjen tuomioistuin vaati näitä sopimuksia arvioimaan, miten osapuoli voi tehdä saman arvioinnin ilman näitä sopimuksia? Se voi olla mahdollista tai ei. Ja jos Ericsson sitoutuu NDA-sopimuksiin, siitä tulee catch-22-tilanne. Mielestämme päätöksessä ei oteta huomioon ja keskustellaan näistä mahdollisista sisäisistä ristiriidoista, mikä tulee erityisen merkittäväksi, kun otetaan huomioon, että tuomioistuin valitsi Lavalle korkeamman rojaltiprosentin syyksi Lavan haluttomuuteen. . 

Tarkastellessaan Ericssonin todistajan vastausta yhteen kysymyksestä (Q. 145) ristitutkimuksen aikana he sopivat, että kolmansien osapuolten sopimukset voidaan jakaa, jos nämä kolmannet osapuolet suostuvat tällaiseen jakamiseen tai jos on olemassa oikeuden määräys, joka velvoittaa Ericssonin jakaa nämä sopimukset. Tämä saa meidät miettimään, johtaako tämä entistä enemmän SEP-oikeudenkäynteihin tulevaisuudessa ja lisääkö tuomioistuinten työtaakkaa? 

Lisäksi esillä olevassa asiassa nämä sopimukset esitettiin oikeudenkäyntivaiheessa, ja niihin luotettiin lopullisessa vahingonkorvauslaskelmassa. Mutta jos nämä sopimukset ovat niin tärkeitä globaalien FRAND-hintojen määrittämisessä ja vahingonkorvauksista päättäessä, eikö näihin sopimuksiin pitäisi luottaa myös aikaisempiin vaiheisiin, kuten pro-tem-hintoja määritettäessä? Näiden sopimusten perusteella pääteltiin myös, että Ericssonin tarjoamat hinnat olivat FRAND-ehdoilla, mutta vertaileva arvio sopimuksista osoittaa vain, että ne eivät olleet syrjiviä. Entä oikeudenmukaisuus? Päätöksessä käytetään puhekielessä termiä FRAND, mutta siinä ei selitetä, miten tai olivatko nämä hinnat oikeudenmukaisia. Tämä saa meidät miettimään, voiko olla halukas lisenssinhaltija epäsymmetrisellä tiedolla? Sopimusoikeudessa puutteellinen tai piilotettu olennainen tieto katsotaan vääristelyksi, joka on peruste sopimuksen mitätöimiselle. Miten tämä tekijä vaikuttaa tähän? 

Mitä tulee NDA:n allekirjoittamisen viivästymiseen, päätöksessä todetaan yksinkertaisesti, että Lava viivästytti sen allekirjoittamista, mutta siinä ei kerrota, mikä olisi kohtuullinen aika, jonka kuluessa nämä sopimukset tulisi yleensä allekirjoittaa, tai sitä, kieltäytyykö Ericsson jakamasta Lavan pyytämiä tietoja. tulee pitää olennaisina tekijöinä vai ei – pitäen mielessä, että tämä tilaus ennakkoarvona ja tulevat tilaukset voivat tarkastella näitä tekijöitä. Mielestämme määräyksessä olisi voinut olla hyötyä keskustelusta siitä, mitä voitaisiin pitää "perusteltuna kieltäytymisenä", jotta tämän mielivaltaisen käytön ennakkotapauksena olisi jatkossa vähennettävä.  

Samalla haluamme myös korostaa, että riippumatta Ericssonin perustellusta tai perusteettomasta paljastamatta jättämisestä, Lava ei myöskään tehnyt vastaehdotusta, joka on keskeinen tekijä osapuolten halukkuuden määrittämisessä. Meidän pointtimme ei tässä ole lopputuloksesta (joka olisi todennäköisesti ollut sama), vaan prosessista. 

Viestin osassa II keskustelemme siitä, kuinka tuomioistuin käytti FRAND-korkoa laskeakseen Lavalle aiheutuneet vahingot. 

Kirjoittajat haluavat kiittää tri Victor Vaibhav Tandonia hänen panoksestaan ​​virkaan. Huomaa, että tohtori Tandonin jakamat panokset olivat hänen yksinään. Kirjoittajien tässä viestissä ilmaisemat näkemykset ovat vain heidän omiaan.

• SEO-pohjainen sisällön ja PR-jakelu. Vahvista jo tänään.
• PlatoData.Network Vertical Generatiivinen Ai. Vahvista itseäsi. Pääsy tästä.
• PlatoAiStream. Web3 Intelligence. Tietoa laajennettu. Pääsy tästä.
• PlatoESG. hiili, CleanTech, energia, ympäristö, Aurinko, Jätehuolto. Pääsy tästä.
• PlatonHealth. Biotekniikan ja kliinisten kokeiden älykkyys. Pääsy tästä.
• Lähde: https://spicyip.com/2024/04/looking-for-the-reasons-in-the-delhi-high-courts-frand-determination-in-the-ericsson-lava-sep-case-part-i.html